Toledo oli viimeinen kohteemme Seat malleja. Välietapiksi oli valittu Burgos ehtona, että jotain nähtävää ja etäisyys n. 300 km. Burgos on myös pyhiinvaeltajien etapeista yksi. Madrid oli heti alkumatkasta vastassa. Olimme tehneet jossain vaiheessa periaatepäätöksen, että ei isoja kaupunkeja (ruuhkat ja liikennevaloissa seisominen ei sovi meille). No, jos kuitenkin vähän... Äkkiä olimmekin sitten 5-kaistaisella tiellä ajamassa keskustaa kohden. Osuimme Prinsessan tielle ja siitä kohti espanjalaista aukiota, missä oli vaatimaton patsas, jossa Don Quijote ratsasti.
Kioskin postikorteista bongasimme Pargue de retron. Siellä oli huumaava ruusutarha tuoksuineen. Totesimme lopun puistosta niin suureelliseksi, että loppu jää seuraavaan kertaan. Lämpötila oli kohonnut nopeasti lähelle 30 astetta. Kahvitauko ja vihdoin sain maistaa Churroksia.
Matka jatkui ja jossain vaiheessa alkoi kypärä napsuun. Ukkoskuuro, onneksemme huoltoasema sattui kohdalle ja pääsimme poliisien kanssa pitämän sadetta ja kahvittelemaan. Taas tienpäälle ja perkele, uusi kuuro. Oli pakko pysähtyä, pukea sadevehkeet ja peitellä reppu Venetsiasta pöllimällämme jätesäkillä. Kilometrin päässä ei sateesta tietoakaan ja loppumatkan kuivattelimmekin vaatteita ajoviimassa. Burgosin hostelli oli 6km keskustasta, joten motolla sinne syömään kirkon edustalle. Nyt ei mennä kirkkoon vaan syömään. 8€ olisi taas pääsymaksu, mutta kurkkasin vain vähän ovelta. Aika valkoiset seinät, mutta nyt olikin panostettu ulkoiseen pitsikuoreen. Sitten kävelyä kujalla ja appelsiinimehut - viiden kuukauden lomalla ei kai voi aina ottaa.
Kaupunkilaiset olivat juhlatuulella. Tytöillä oli valkeat kauniit mekot, liekö Helluntain kunniaksi. Kaupungissa oli hieno puukuja, palmut ja kaktukset on nyt jäänyt taakse.
