Saavuttuamme majapaikkaan klo 17oli lappu ovessa ranskan kielellä. Respa paikalla klo 18. kerrankin olimme ajoissa , aika myöhäinen vastaanotto. No huone oli iso ja kylppäri myös. Kylässä valmistettiin aikanaan kirkon kelloja siellä olisi ollut kuparikattilaa tarjolla. Iltakävelyllä saimme todeta kylän täysin hiljentyneen jo klo 20. No ajoissa nukkumaan huomenna tärkeä päivä NoranYö ihan meren rannalla yksiössä. Illalla sateen lakattua kävimme ostamassa ison purkin murukahvia ja 1,5 l maitoa ja ruokatarvikkeita. Oli mukavaa puhastella kotihommia. Kuukausi oltu reisuussa ja eka itse valmistamamme illallinen ja aamiainen. Tomi sai pestä Harrrin, eikä turhaan, itikkan, jäämistöt oli kuvioinut tankkin ja harmaa pöly oli tarttunut motoon. Aamulla Moton pakamisen jälkeen päästiin vielä juomaan omat välikahvit. Määränpäänä Villedeau Les Pueles ja yö 1905 rakennetussa talossa. Matka tehtiin kylästä, kylään merenrantaa. Ihailin taas taloja ja totesin että kaikilla alueilla on omat piirteensä taloissa ja etenkin ikkunan ymärillä kivet on erityylisesti paikkakunnasta riippuen. Täällä ei kukissa säästellä, jokainen kylä oli toistaan hienompia. Meri oli karannut rannasta näillä seuduilla ja savipohja oli monimuotoinen taideteos. Binic niminen kaupunki loksautti suun auki. Siellä koti on linna. Ranta oli tasaista, sileää hiekkaa 100 m merelle, laskuvesi oli vienyt meren rannasta. Toisella puolella niemen kärkeä oli purjelaivoja , ei kylläkään mitään isoja öky veneeitä.
- Savuttuamme majapaikkaan klo 17oli lappu ovessa ranskan kielellä. Respa paikalla klo 18. kerrankin olimme ajoissa , aika myöhäinen vastaanottoo. No huone oli iso ja kylppäri myös. Kylässä valmistettiin aikanaan kirkon kelloja siellä olisi ollut kuparikattilaa tarjolla. Iltakävelyllä saimme todeta kylän täysin hiljentyneen jo klo 20. No ajoissa nukkumaan huomenna tärkeä päivä Normandia.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti