keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Arizona Williams

Aamiainen on Amerikan paras tässä hotellissa. Kahvia pannusta, maitoa ja mehua kannusta. Croisanttia , donitsia, banaania. 7Jälkeen liikkeelle kohti Williams nimistä kylää. Melkoinen aamuruuhka, 5 kaistaa molempiin suuntiin. Onneksi vastaantulijat isommassa ruuhkassa. Meidän kotikadun päässä oli Tomin Skientologia keskus, komea sininen rakennus.
 Melkoiset vuoristomaisemat on täälläkin. Välillä on kovaa nousua missä rekat hätävilkuttaa ja matelee.  Nyt nähtiin amerikan tavarajuna 2 veturia, tavaravaunuja kiersi vuorta ja tuli uun muodossa ainakin oikeesti kilometrin verran.
Täällä nyt ajetaan kahta kaistaa. Rinnalla välillä kulkee Road 66 kulahtaneena, karkeena ja ryppyisenä kuin vanhan naisen kasvot. Maisema on kuin kuussa. Motolla ajo ei houkuta. Suosittelen vain jos on joku iso päätös edessä . Täällä maisemat ei häiritse ajoa, eikä palveluita ole lähimainkaan. Hyvällä säkällä intiaani voi ratsastaa vastaan.

Tulispa ja keidas. Vihdoin Mäkki ja huoltoasema. Turistina ekalle asemalle bensa 3,99$.  Hetken kun olisi malttanut olisi hinta ollut 2,47 ja aina alle 3.

Kingman oli ensimmäinen Route 66 pisteemme siellä oli hienoja vanhoja autoja ja tie oli alkuperäisessä paikassa.
Hackberry hieno paikka pihassa motukoita. Ruosteisia autoja ,,,,. Tomi meni ohi ja vaadin u käännöstä. ""Ei autolla voi mennä tonne. No matkanjohtaja ajoi auton puskaan viimeiseen nurkkaan ja kehdattiin mennä tutkimaan tilaa.
Tämä vanha osuus tiestä on täynnä matkamuisto myymälöitä. Valentine oli niin pieni, että jos olisi silmiä räpäyttänyt, olisi se jäänyt näkemättä.
Williamsissa oli jo värivaloja ja useampi baari. Matkamuistoja kadun molemmin puolin. Olis ollut aitoja bootsejakin tarjolla ja muuta nahasta käsityönä valmistettua asusteita
Huomenna Grand Canyon..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti