Graceland ja Sun Studio Memphis

Aikainen herätys sillä Elvis odottaa. Hotellin oli matkanjohtaja valinnut läheltä Gracelendia, Elviksen kotia ja lentokentän läheisyydestä. Aamupalaa ei hotellissa ravintolat ei aukene. No huoltoaseman ovesta pääsee nyt sisään. Kahvia ja hotdogia sillä pärjää pitkälle. Päätimme kävellä Elkulle matkaa reilu 2 km olisimme perillä kun lipunmyynti aukee. Kehoni on muuttunut sääasemaksi totesin. Aina kun hikivirtaa purona päästä on tulossa päivän aikana sadekuuro.
Liput platina kierrokselle. Kierros kartanossa, dokumentti elokuva, automuseo ja vaatekaappi.
Elviksen koti oli yllättävän pieni ja todella kodikas ja lämmin henkinen paikka. Monta lisärakennusta. Yläkertaan ei pääse. Pihassa oli  haudat. Käteen sai pädin ja kuulokkeet.

Yllätyin kuinka isomies Elvis on ollut, olisko kenkäkin kokoa12

 Sitten kierroksen päätyttyä sade alkoi. Juostiin pysäkillle, odottamaan bussia numero 42 kohti Memphisiä, lahjatavara kaupasta nappasin mainos kartan. Täällä bussit kulkee harvakseltaan jalkakäytäviä ei juuri ole. Autoilija on kunkku. Bussissa osattiin jo pyytää päivälippua 3,5$ kpl. Matkanjohtaja yritti päästä kartalle. Tiet oli isoja ja reitti, ei missään. Sitten hyppy bussista, muutama harha -askel ja tienvarteen odottamaan mahdollista bussia. Ollaanko ollenkaan seuduilla mietin. No vihdoin bussi nro36 tuli Dounwtowniin. Takaa huudeltiin mistä ootte. Bussi oli täys mustia huvittuneita tyyppejä. Ohitettiin säkällä
Sun Studion, missä Elvis teki 1. levytyksen ja rockn roll luotiin. Olimme kuitenkin matkalla ytimeen. Joku takana huutelikin että ootteko tonne menossa.,ei. Sitten käännös isolle tielle, ja toiselle tielle ja jäänitys tiivisty. Mihin tää bussi menee. Väärä suunta. No sitten oltiinkin linja-autoasemalla. Nyt ei auta kuin ottaa toinen kierros. No mennään sitten sinne studiolle. Eka katellaan vaan, sitten päiväkahvit ja t-paita. No hitto nyt kun tässä ollaan niin ostetaan kierros. Niitä on aina puolelta. 45 min odottelua. 13$.

"I DON'T SOUNDS LIKE NOBODY"

en minäkään saanut ekalla levytys sopimusta. Pääsin laulamaan aitoon Elviksen käyttämään mikkiin

kikka 5$ seteli teki soundiin efektin

Opas oli mahtava, kierros kesti 45 minuuttia. Lattiassa oli rasti missä minä ja Elvis olemme seisoneet.

Särö keksittiin vahingon seurauksena. Pudonnut ja särkynyt kaiutin yritettiin paikata sanomalehdellä ja siitä tulikin hieno särö efekti.
Sateen saattelemana jatkoimme kohti kaupunkia, usko meinasi teollisuus alueella loppua. Mutta sitten kaupungin valot jo häämötti horisontissa. Vielä kadun ylitys ja 500 m. Sade yltyi rankaksi kun valot vaihtui juostiin katoksen alle . Olimme automaalaamossa jossa tuuletin kuivasi vaatteita. Maalari käski peremmällä. Hetken kuluttua tuli johtaja joka todisti AMERIKKALAISET EI OO TEKO YSTÄVÄLLISIÄ. En tiedä mikä laupias samarialainen hän oli, mutta esitteli itsensä ja sanoi että vie meidät mihin me haluamme. Siinä pohdittiin keskustaan joka jo näkyi. Bussi pysäkille vai siis hän vie ihan mihin haluamme todella. Ja oli sitä tehnyt muillekin. Ajoi vielä auton talliin että emme enään kastuisi. Hiukan olimme taas hukassa kun bussireitti meni pikku tietä ja tämä pyhimys isoa. Memphis muodostuikin Elvis matkaksi.

Pink Cadillackin oli Lontoossa. Mutta oli tämäkin melkoinen seikkailu päivä. Huomenna on retken haastavin koneen vaihto ja hääpäivä San Franciscossa.