3.9. Grand Cayman Georgetown
Tänään oli taas TENDER, eli laiva jäi redille ja yhteysaluksilla mentiin rantaan. Tänään ei tarvittu tarraa. Olimme varanneet edellis iltana retken. 64$ per nuppi. Se olikin hyvä ratkaisu, sillä paikka vaikutti isolta, olimmehan pääkaupungissa. Tärkein elinkeino matkailu.
Pääkaupunki, joka vaikutti varsin varakkaalta. Hienoja hotelleja uusia rakennuksia ,siistiä. Oli myös rakenteilla olevia hotelleja sillä Hurrikaani oli osan tuhonnut. Ja paljon pankkeja. Liekö joku veroparatiisi. Vasemman puoleinen liikenne ja kuudet liikennevalot koko kaupungissa. Liikenneympyrät oli isoja ja niihin oli panostettu. Laittamalla kasveja paljon. Mahti golfkenttä.
No retki kesti reilu 3 tuntia. Linja-autolla päästiin ajaan kolmista liikennevaloista. Kurkattiin ohimennen 7mailin ranta ja siitä sitten Semi sukellusveneeseen, ei ollut hajuakaan mitä se tarkoittaisi.
No laiva oli ikkunaton yläosasta. Menimme kapeat rappuset alas ja siellä oli merenpinnan alapuolella ikkunat. Opas kehotti menemään yläkannelle jos jotain alkaa hirvittää.1 nainen läks. No sitten liikkeelle yhtään syvemmälle ei menty. Opaskin toivoi että niin ei tapahtuisi. Heti alkoi kaloja pyöriä ympärillä. Vesi oli aivan kirkasta nähtiin hienoja koralliriuttoja ja kaloja. Ajeltiin myös parin laivanhylyn päältä siellä oli sukeltajia tutkimassa hylkyä. Tomi alkoi haaveilla akvaariosta. Sitten meidän veneestä läks sukeltaja joka ruokki kaloja ja kalat lisääntyi parvena ruokkijan ympärillä. Merenalainen elämä oli upeeta kun vesi oli kirkasta.
Seuraava kohde oli rommikakku myymälä, missä pääsimme maistamaan paikallisia rommikakkuja, vanilja ja suklaa. Tykkäsin, mutta pieni pala riitti. Saimme myös korkilliset rommia
Seuraavaksi kohti helvettiä. Paikka oli kieltämättä erikoinen, sinne ei sovi mennä patokoimaan avojaloin . Vihreän metsikön ympäröimänä oli mustaa terävää laavakiveä pellollinen. Muutama puinen piru oli veistetty mukaan.
Seuravaksi kävimme kilpikonna farmilla, jossa Turtleseja olikin niin paljon että päät yhteen kolisi. Ei niin nättejä kun ne minun Hondurasin konnat. Puisto vilisi Waltterin serkkuja eli vihreitä liskoja. Sitten saavuttiin pienempien konnien altaaseen ja nyt sellaisen sai käteensä. Konna räpiköi ilmassa, mutta kun silittää niskasta konna rauhoittuu. Opas opasti ja kyllä näin oli. Tomi piteli konnaa, minä en koska olisin sen peloissani pudottanut heti ekasta räpytyksestä
Sitten taas bussiin ja kaupunki kierros. Takaisin kohti satamaa. Ennen satamaa alkoikin troppinen sadekuuro joka tarkoittaa sitä että vettä tulee kun Esterin per.. ja onnistuimme kastelemaan itsemme litimäräksi. Satamassa olikin paniikki jono, ihmiset halusi nopeesti yhteysalukseen ja laivaan. Törkeesti ohitettiin ihmisiä, kun ei ollut karsinoita. Sitten oltiinkin jo portilla seistyämme sateessa aikamme. Ihmiset alkoi hermostua muidenkin ohitteluun. No perskutti täähän onkin väärä firma. Ilmankos ihmismassa oli niin valtava. Laivoja oli 3 samassa kohteessa.
No meidän oikea jono olikin lyhkäsin. Sitten vielä sateessa veneeseen matkalla iski muutama salama ja valtava jyrähdys. Jännää, mutta perille päästiin. Mitäpä tuosta kun kävin ylimmän kannen kuumassa porealtaassa lämmittelemässä ja aurinko alkoi taas paistaan. Täällä sanonta "minkä sade kastelee, kesä kuivaa" pitää paikkansa.
Tänä iltana laivalle taas puettiin Elegantisti ei siis fliploppeja. Valkoiset pöytäliinat illallisella.
Illalla katsoime 2 mahtavaa showta, välissä kävimme heittämässä 3 lajin illalliset. Showt on tällä aivan mahtavia. Lava liikkuu ylös ja alas pyörii, menee eteen ja taakse. Nyt ymmärän että lavasteet voi käydä vähiin, kun taustalla pyörii hieno video installaatio. Ei tarvi mennä Broadwaylle kun joka ilta on katsottu hienoja musikaali esityksiä upeissa puitteissa.
Yöllä vielä pyörähdettiin Casinolla ja käytiin kuulemassa Amerikan Karaokee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti